Genre by Genre #1

Grunge

Music of pain,

guitar, dums, bass, singing

slow verses, strong choruses

OK, this is the first genre which I want to write about. The greates reason for that could be, that grunge has touched me so weird way. I don't mean not from deep, but I mean the way. It's about angst and drugs, and some of you could call it creepy. I can't.

Grunge is the only one of all punk styles, which really has some connection to me. As myself. Maybe that's why I can't be afraid of those scary and cruel things, which have always been part of this music style. It's full of emotion, it's not only wanting of anarchy of stopping police state. It has real feelings, but most of it is pain. Or hurt. It's not one-sided, it's varied in many ways. I know people who hate grunge, I know people who dress up like "grunge" style, I know people how just are too positive to listen to grunge. But, really, teenagegirls with broken jeans and too big shirts can be ridiculous without the right feeling.

I started to listen grunge about one and half years ago first time. It ended quick, but I found it again last summer, and now I'm not gonna give it up. I've listened Alice in Chains, Foo fighters etc. but my favorite will always be Nirvana. First it was hard to understand how much pain someone could stand. Not physical, I mean mental. Kurt was married, his wife was bregnant but still he felt he's alone, broken and misunderstood. He felt, that people around him wanted only hurt or do something bad to him. He felt, that he couldn't be that Kurt Cobain who his fans thought he was. He thought, that he had screwed up all his shows, and he doesn't deserve that respection he got. He used heroin, he tried to kill himself many times, his friend found him crying backstage after shows, how bad person he is. He told that he can't trust to people, and even love felt wrong. He was only 27 years old when he killed himslef.

I've never been scared of drugs or people who use them. I think it was wrong to let Kurt be, and just watch him dying slowly. Everybody knew, what's gonna happen, he used heroin and he was badly despressed!

I understand Kurt sometimes better than I'd like to. It's not same than I would say "I understand Hitler", even people easily thinks like that. Many think it's dangers to "play with drugs" or try to understand a person who kill himslef. And I know that many people can't, but I somehow can.

Kurt didn't mean anything bad. He wasn't evil person. He was just broken and used, and close to brunout. I've been years depressed (not badly) myself, and little by little getting over from it. I've never tried to kill myself, or drunk booze. Never. I don't smoke, I've never tried any drug. On bad angst days drugs could be great idea, but I've never tried to get them from anywhere. 

I didn't listen to Nirvana for months for a while. I don't know why, but I needed kind a break. I watched the movie "Stuart's life Backwards" when it came from TV. Stuart killed himself in the end, and that made me cry. Stuart reminded me of Kurt, again after three months. Sometimes it's mentally painful to listen to Nirvana, but I wouldn't ever change it to be something else.

I got addiction. And I hate it and I love it at same time. But it worths that much to me, that wouldn't ever give it away. It's part of me. It's one side of me. For understanding me, you need to listen ot Nirvana. As hard as it feels like. It's the reality of pain. 

One of my favorites, shows that Nevermind includes many better songs than "Smells like teenspirit". 

Other good song from Nevermind. Has been my favorite for all my Nirvana-time, and for those who say that there's no idea in words, there the idea usually is. But for understanding, you have to be as "mad" as Kurt. "I killed you, I'm not gonna crack."

Video's style makes me think of Monty Python, which is one of the best comedies ever. I love it, but what I wouldn't love? Suicide forces from Brian's life, "Always look on the bright side of death... "

This story was more emotional than about musical history, but I'll hope you got the point.

It locks you once, it'll never let you go. Music is a way to tell, but also, it's a way to explain.

    

Springpartyjewellery...

Yep, I'm doctor House. You can call me Gregg.

No, not really, I'm not enough smart to be him.

And, which is the biggest problem: 

 I have two walking sticks, he has only one.

Bad exitends continue, as you all can see, and this weekend should be school's spring party and my cousins graduation party, he graduated from high school. 

Anyway, I have high heels for the parties, and the heel's hight is about 12 cm. How can I walk with them now? I don't even know what's wrong with my foot; doc said there's an infection in my heel and anckle, in some  membrane or something like that. I need to eat painkillers for a week and use those walking sticks for 2 weeks. happily ever after, and my own confirmation is after two weeks too. Damn.

Yeah, my confirmation camp starts in 9th of June, and lasts a week, so I can't make posts then for a week. But here's some jewellery which I think I could use in coming parties:

I don't know what's wrong with my camera, I can't zoom in or the pic changes to be unclear.

Anyway, Peace sign rings and a hummingbird ring from JC, peace ring cost about 5 €,  as the bird too.

Necklace from Earth Collection. Shop's full of colorful jewellery, somehow African style, if you know what I mean. Everything is 100% ekologic, but that's why quite expensive, that was about 21 €... 

I got the left black bracelet from my friend, thank you ♥

Right one, black and white is from Earth Collection, about 15 € if I remember right. 

I'd like to take a photo of my all suit, but I can't, cause I can't put that damn shoe to my foot. But I'm trieing my best, I swear. You'll got that pic some day.

One more thing; I know that the thing which i cound write about the best, is music. My music taste is wide but selective, I don't have limits but yes I do. That's why I thought, that I could start series of music, like visit in my mind, genre by genre. I think it's more huge than none of you have even thought, and I hope it'll be interesting. It really isn't only punk and rock, it so much more. Then you'll see. 

And of course I would make posts about everything else, but this way I could talk about music in general in it's own posts. Cause I'm too lazy to start whole new blog, and I don't think this needs it. Hope you'll like. 

See ya soon ~~♥ 

Dancing in the rain

Hello everyone, it's raining here, has rained all day. Can you guess how wonderful it's to play football when you're wet like a dog? Anyway, I love rain, I love water, I love oceans so much. (sorry, I needed to tell that to ya guys.) But now to the point; as I promised here comes everything I bought when I was shopping last time with my friends. Damn I don't know where I lost that one Ramones album, I was sure that I bought it, but not then, I can't find it.  

The Clash is one of my favourite bands, quite different, if ya compare it to Sex Pistols, but still that punk, that more it couldn't be. Wonderful, and I love that shirt, from Rockjet about 17 € 

Not real leather, as ya can see very well, they're more like plastic. Suits for those 80's glamrock -days very well. From JC, only 5€

I'm not huge John Lennon -fan, but peace is peace. That's why I maybe need to say that I respect him as a musician and songwriter.. but I'm not a Beatles-fan! Mugg from TopTen with 6€ if I remember right.

And, from Anttila, Fairtrade sheets and pillowcase. ♥

Umm.. what else? I'm really not gonna take my photo here, 'cause the rain messed my make up and hair. And now my natural curly hair, which was straight in the morning, is curly again. Should I kill my hair?

A week ago Finland won the Ice Hockey World Championships. And I'm still drunk.

Not really, but at least fallen in love. And this is the song which everyone must can sing!

What can make all nation go crazy?

It doesn't matter, if party continues a week, a month, nobody cares how drunk they are. It's time to celebrate, cause it happens only once in 16 years. Those who made it possible are national heroes. That was something awesome. Now Finland really is something, and I'm proud of being Finnish; we won the Ice Hockey World Championships! In final vs. Sweden, with numbers 6-1, with team without any player of the last win. And maybe it was only a good thing. Now put your hands up in the air and scream from your heart: We are the champions, my friend! We won, we really won, and as the Lions said, let's meet at Kauppatori today. All nations goes crazy for one win. But it's not just a win, it's the win Sweden, the win of ice hockey World Championships. And one thing for sure; I love Mikael Granlund!

Vintage shirt, real from the year 1995, when Finland won the Championship first time. That was too against Sweden, in final 4-1 for Finland..

TET (in Finnish, means so´mething like practising for worklife)  -week started today with those first grade -pupils.. awww.. they messed my hair, but now I've got the Finland's flag on my cheek :>

We won. We damn won the game you swedish motherf.. oh, sorry, you're still reading my posts. So, I meant, that our "dear enemy" lost the match! Once in sixteen years is not too often, so now, it's party time!

And this is my guy. Number 64. Grrr... :P

And now, let's sing! "Den glider in" and "Ihanaa leijonat ihanaa!" They are the most famous Finnish Ice-hockey songs, the first one from the year -95 and other from 2002.

Tears break prejudices

Hyvää kansainvälistä Fairtrade -päivää! Anteeksi postaustauko, mutta viime- ja tällä viikolla on ollut viisi koetta, ja aika on mennyt lukiessa niihin ja muiden koulujuttujen parissa. Nöyrin anteeksipyyntöni, siis. Olin tänään shoppailemassa kamujen kanssa ja voisin siis tehdä postauksen kaikesta mitä ostin, mutta en vielä, ensi kerralla vasta, sillä nyt mulla on hyvä aihe :3

Aloimme miettiä rasismia kun olimme tänään syömässä kapessa - se on valitettavan yleistä Suomessa. Juuri pari viikkoa sitten Vaasassakin pahoinideltiin eräs maahanmuuttajanuorukainen todella pahasti, sairaalakuntoon. Ja vielä, kun perussuomalaiset saivat vaalivoiton, rasismi tuntuu olevan aivan hyväksyttäävää -jotkut ovat jo kovaa kyytiä perustamassa natsipuoluetta Suomeen. Maahanmuuttajiin ja pakolaisiin liittyy todella paljon ennakkoluuloja, varsinkin muslimeihin. Tänään kuitenkin rautatieasemalla kaksi maahanmuuttajamiestä pyysivät apuamme, koska eivät osanneet käyttää suomenkielistä pankkiautomaattia ja näkivät thaimaalaisen tytön kanssamme. Uskon, että jos hän ei olisi ollut paikalla, miehet eivät olisi tulleet kysymään meiltä apua. He yrittivät tilata liput Tampereelle, saivat ne ja kiittivät meitä. Rohkeaa mielestäni, kun ottaa huomioon miten normaalisti Vaasassa suhtaudutaan maahanmuuttajiin, ja kuinka kantaväestön maahanmuuttajiin kohdistuneesta väkivallasta saa lukea niin usein lehdestä.  
          Tämä on vain osa ongelmaa. Ennakkoluuloja olen huomannut kohdistuvan Suomessa muslimien lisäksi niihin, joilla on todella tumma iho, juutalaisiin, ruotsia puhuviin, venäjää puhuviin, somaleihin ja moniin muihin. Jopa kanadalainen maahanmuuttaja hakattiin Helsingissä, vaikka hänenkin äidinkielensä on vain englanti ja ihonväri valkoinen. Varsinkin ruotsalaisten ja "ryssien" vihaaminen tuntuu kuuluvan suomalaiseen kansanluonteeseen kuin nenä päähän. Mutta ennakkoluuloja voi rikkoa, esimerkiksi näin:

" Olin ehkä viisivuotias, kun kuulin ensimmäistä kertaa oudon käsitteen "punakone". Jäin miettimään, mitä se tarkoitti, kunnes kysyin sitä isältäni, joka katsoi jääkiekkoa samalla. Venäjän joukkuetta, kuului vastaus. Olisi ollut varmaan melko pitkällistä alkaa selittämään viisivuotiaalle, mikä oli ollut Neuvostoliitto.
Ajattelin, että sana "puna" tulee peliasujen väristä, mutta sanaa "kone" jäin miettimään. En osannut selittää sitä silloin, mutta se kuitenkin jäi jonnekkin mieleni perukoille pitkäksi aikaa, ja antoi suuntaa tulevalle ajattelutavalleni. En tiennyt ketään, joka olisi kannattanut Venäjää, joten miten olisin itse voinut? Suomea minun piti kannustaa, sillä olinhan suomalainen.
Koulu alkoi. Ala-asteen kuuden vuoden aikana näin yhtä monet jääkiekon MM -kisat. Suomi hävisi Venäjälle melkein aina. Venäjä pelasi virheetöntä ja voittamatonta peliä, kuin pelaajat olisivat todellakin olleet robotteja, ja joukkue yksi kone, joka toistaa samaa, hyökkää, tekee maalin, voittaa. Punakone se oli. 
Samalla koulun historiassa puhuttiin Venäjän raa'asta historiasta, tsaareista jotka tapattivat kansalaisiaan, maasta joka soti Ruotsia vastaan, joka valloitti Suomen, kohteli meitä huonosti. Tappoi suomalisia. Sanottiin, että "ryssään ei voi luottaa" ja "ryssä on ryssä vaikka voissa paistaisi". Aloin uskoa, että se on todellakin kansa, joka ei välitä, ei tunne, tekee kaiken vain järjen pohjalta. On sydämentöntä ja julmaa. Kuin joku Star Wars -klooni armeija. Tätä käsitystä ei muuttanut paremmaksi sekään, että Venäjää hallitsi melkein diktaattorimaisesti sen presidentti Putin. Kuulin, ettei Venäjällä ole sananvapautta tai mielipiteenvapautta, että sillä on ydinaseita, että Venäjä on epäluotettava ja paha. Opin vihaamaan Putinia. Vuonna 2006 näin uutislähetyksen, jossa puhuttiin venäläisen aktivistitoimittajan murhasta. Ajattelin, että ne tappavat kaikki hyvät ihmiset siellä. Konevaltio.
Ylä-aste alkoi. Seiskaluokan historiassa puhuttiin Venäjästä, sen Suomen valloituksesta ja suomen venäläistämisestä. Ajattelin, ettei mielipiteeni maasta voisi enää kyynisemmäksi muuttua. En luottanut Putiniin, en häntä seuranneeseen presidenttiin, luin kammottavia juttuja lehdistä, joissa phuttiin Pietarin katulapsista, ihmisoikeusloukkauksista, sensuurista. Missään ei puhuttu siitä mitään hyvää.
En uskonut, että voisin jonain päivänä suhtautua maahan myönteisemmin. Nykyään voin, ja jopa positiivisesti entiseen verrattuna. Seuraan Venäjän Greenpeacen ja Amnestyn toimintaa Twitterin kautta, ja on helpottavaa huomata, että jutut ovat paljolti samoja kuin Suomen vastaavilla sivuilla. En olisi kuitenkaan alkanut seurata näitä tai muuttaa käsityksiäni, jos jotain ratkaisevaa ei olisi tapahtunut.
Viisivuotiaasta asti olin uskonut punakoneen ja konevaltioon olemassa oloon, jota hallitsivat julmat ja sydämettömät henkilöt vailla tunteita. Katsoin vuoden 2010 jääkiekon MM-kisoja tavalliseen tapaani, kun välierissä Venäjä kohtasi Tshekin. Tshekki voitti ja jatkoi finaaliin. Venäjän robottitäydellisyyteen tuli särö. Pelin loputtua näin, kuinka Venäjän joukkueen tähtihyökkääjä Ilya Kovalchuk itki vaihtoaitiossa. Se löi sydänalaani kovaa. Eiväthän koneet tunne? Eihän ryssillä ole suuria tummia silmiä, eiväthän ryssät itke, eiväthän ryssät... Niin, eivät koneet tunne mitään tänäkään päivänä, mutta se osoitti minulle, etteivät venäläiset ole tunteettomia. He oikeasti tuntevat. Venäjä ei ole konevaltio, se on hajanainen valtio jolla on -kyllä, diktatuuria muistuttava hallinto. Mutta sen asukkaat eivät ole koneita. Siihen särkyi 9 vuotta kestänyt kuvitelmani -onneksi.
Nykyään tajuan, että maailmankuvani oli ennen todella samanlainen kuin rasisteilla. Haluan päästä siitä eroon ja unohtaa typerät ennakkoluulot. Itsestäänselvyyshän se on, etteivät ihmiset ole koneita!
Lempi lätkänpelaajiaini ovat edelleen Jaromir Jagr (Tshekki, pelinumero 68) ja Ilya Kovalchuk (Venäjä, pelinumero 71). Monet ovat huomauttaneet minulle Kovalchukista. "Ryssä" kuuluu lähes kaikkien suusta, toiset sanovat suoraan maanpetturiksi ja kommunistiksi. En koe asiaa itse lähellekkään samalla tavalla, pidän molemmista koska he ovat taitavia pelaajia. On totta ettei Venäjä ole mikään unelmien maa enkä sinne haluaisi itse ikinä muuttaa ja vihaan Putinia, mutta opin "laskemaan muuria" jollain tasolla -turvallista tai ei.  En tiedä, miksi aikuisen miehen kyynelehtiminen teki minuun niin suuren vaikutuksen, ehkä se johtui niin vahvasta käsityksestä "etteivät ryssät itke". Ehkä muidenkin rasistisesti ajattelevien pitäisi nähdä Ilya Kovalchuk itkemässä...?"

Rasismi on vakava asia johon täytyy puuttua, mutta usein viranomaisten puuttumattomuuden syynä on, että ihmisten käsityksiä on vaikea muuttaa. Vai onko sittenkään?

Filling the empty part of my mind

Olin kampaajalla tänään.. Juurikasvu is gone, toinen puoli on nyt sitten korvan kohdalta lyhyt, ja mun korvakoru-ikuisuusprojektikin sai jatkoa... thank you Maippi, you can always make my hair perfect.. <3 Anteeksi huono kuvanlaatu, mun huoneessa on oikeesti pimeää aina O.O

En varmaankaan ehdi paljoa postailla seuraavien 2 viikon aikana, kun kokeita on tuhat ja yksi, ja saksan matkaa varten kerätään rahaa kaiken maailman myyjäisillä.. Eli aika kuluu lähinnä siinä. Pyrin käymään twitterissä joka päivä (mut löytää sieltä nimellä Clashie) mutta en lupaa mitään. Ajatukset katkeaa ja muisti pätkii, enkä keksi kirjoitettavaa. Kofeiinin vieroitusoireitako? 

Ajattelin kopsia randoimeilta idean ja tehdä kysymyspostauksen. Eli kysykää mitä mieleen juolahtaa, pyrin vastaamaan niihin niin hyvin kuin pystyn seuraavassa postauksessa. Pervoihin kysymyksiin tulee pervo vastaus, it's a deal then.. Hopefully I get sinteresting questions which are nice to answer (: