perjantai 1. huhtikuuta 2011

Talking about immigrants?

Maahanmuuttokeskustelu on kiivastunut kevään mittaan eduskuntavaalien lähestyessä, ja muun muassa, kun romanikerjäläiset ajettiin Kalasatamasta pois. Eniten julkisuutta ovat saaneet ”perus” maahanmuuttajat, jotka ovat työttömiä, eivät osaa suomea jne. Mutta toinen ongelma, joka on jäänyt julkisuuden ulkopuolelle, ovat ensimmäisen sukupolven suomalaiset maahanmuuttajat, eli näiden ”sosiaalipummien” lapset, ja erityisesti heidän koulutuksensa taso.
                      Ala-aste ikäisillä lapsilla asiat ovat vielä melko hyvin. He ovat niin nuoria, että oppivat toiston avulla nopeasti uutta kieltä. Englantia on turha käyttää kommunikointikielenä, koska lapsi on niin nuori, ettei ole opiskellut sitä lähtömaassaan. Ala-asteella siis suomenkielen mahdollisimman varhainen opetuksen aloitus on hyvä ja toimiva ratkaisu. Opiskelutahti on silloin niin hidas, ja kokonaisuudet eri aineissa niin suppeita, että oppilas voi täysillä keskittyä oppimaan suomea.
                      Ylä-asteella opiskelutahti muuttuu, uutta asiaa tulee paljon enemmän verrattuna ala-asteeseen. Jos mamu –nuori tulee seitsemännelle luokalle, ei ihme, että hänestä tuntuu, että häneltä vaaditaan mahdottomia; pitäisi oppia uusi kieli kolmessa vuodessa, ja sillä kielellä yli kymmenen aineet asiat niin hyvin, että saa hyvän 9. luokan päättötodistuksen. Paineet ovat kovat, sillä nuoret haluavat kouluttautua hyvin, jotta voisivat päästä haluamaansa ammattiin.
Suurin ongelma on asenne vieraita kieliä kohtaan. Perjaate ”Suomessa puhutaan suomea” ei toimi enää ikäisillämme, koska haluamme pystyä kommunikoimaan ja puhumaan tavallisista asioista sujuvasti. Englannin käyttäminen tuntuu luontevalta, onhan se kansainvälisin ja osatuin kieli, ja tilanteessa, jossa kummankaan osapuolen äidinkieli menee toisella yli ymmärryksen, on helpointa etsiä molempien osaama kieli. Kieli, jota ymmärtää vieraassa kulttuurissa luo turvallisuuden tunnetta, ja helpottaa muunkin koulunkäynnin ongelmia. Opetuksen painopistettä voisi siirtää pelkästä suomesta muihinkin oppiaineisiin, jotta jatkokoulutusmahdollisuudet suurenevat. 
                      Mamunuoria syrjitään jo peruskoulussa. Esimerkkeinä mm. se, että jos maahanmuuttajia ei ole tarpeeksi, suomen S2 –oppitunteja ei järjestetä, tai tulkkia ei hankita koululle. Miksi maahanmuuttajien suomen kielen oppimiseen suhtaudutaan kuin valinnaisaineeseen? Kun kyse ei kuitenkaan ole valinnais-aineesta, vaan mamun tulevaisuudesta ja suomen oppimisesta. Usein opinto-ohjaaja kyllä kuuntelee mielellään meidän ”tavallisten” oppilaiden suunnitelmia ja toiveita, mutta maahanmuuttajille etsitään joku ammattikoulun englanninkielinen ruoanlaittokurssi. Onko kellään tullut mieleen, että myös maahanmuuttaja oppilailla on unelmia ja tavoitteita? Monet ei välitä opiskelusta enää yläasteen lopulla. He luovuttavat, kun tajuavat, että vaikka kuinka yrittäisi parhaansa, kokeista tulee vitosia ja kutosia, ja ammattina häämöttää joku pikaruokalan yösiivooja.
Turun normaalilukion tekemän tutkimuksen (2007) mukaan aina ei ole mahdollista kouluttaa mamunuoria tasa-arvoisesti. Miksei? Käsittääkseni koululaitokset saavat kunnalta mamurahaa, ja kunta järjestää tulkin tarvittaessa koululle. Miksei näin kuitenkaan konkreettisesti tapahdu kuin harvoin? Ei se ole maahanmuuttajanuorten tai –lasten vika, että he ovat joutuneet Suomeen, sillä he eivät voi vaikuttaa kotimaansa polittiseen tilanteeseen tai köyhyyteen. Kuitenkin he varmasti toivovat vanhempiensa tavoin, että Suomessa odottaisi parempi tulevaisuus, onhan tämä hyvinvointivaltio, vai mitä? Totuus on kuitenkin, että nuoret pettyvät katkerasti. 
                      Suurin puute mamujen opetuksessa on selkeän valtakunnallisen linjan puuttuminen. Se johtaa siihen, että koulut hoitavat asian halviten ja helpoiten henkilökunnan ja kaulu-yhteisön kannalta, mikä ei vastaa mamun etuja. Eikö englannin kielen käyttäminen ainakin opetuksen alkuvaiheessa, jos on selvää että mamu osaa englantia, selkiyttäisi asioita ja säästäisi monilta väärinkäsityksiltä? Se helpottaisi myös mamun paineita ja parantaisi opiskelumotivaatiota, ja eikö se myös tehostaisi suomen kielen oppimista?


Poliitikoista perussuomalaisten Timo Soini haluaa pienentää maahanmuuttajien tukia ja Suomen lähettämää kehitysapua Afrikkaan pelastaakseen Suomen konkurssilta.
Monet haluavat ajaa maahanmuuttajat täältä pois junttimaisella "Suomi suomalaisille" asenteella, koska eivät näe koko kuvaa eivätkä ymmärrä mamujen vaikeaa tilannetta.
Vuonna 2010 Suomeen saapui vain kolmasosa vuoden 2009 somalipakolaisten määrästä, ja osa on palannut Somaliaan, sillä he pettyivät Suomen byrokratiaan.

2 uutta lukijaa, welcome welcome :3 Anteeksi päivittelytauko, en ole pystynyt käteni takia kirjoittamaan. Lähetin ylimmäisenä olevan tekstin Helsingin Sanomiin, toivottavasti toimitus julkaisisi sen. Mutta, oon menos huomenna shoppailemaan ja lupaan tehdä postauksen siitä viikonlopun aikana. Olen nyttenkin ostellut kaikkea, mutta en ole saanut aikaiseksi kirjoittaa niistä tänne. 
I ♥ Burana 400
 niitä meni pahimmillaan kuus päivässä (paketissa lukee max. 3)

Måroo ~~♥

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti